lauantai 18. heinäkuuta 2015

Mä en oo samanlainen

Kirjoitin taannoin postauksen, joka sivusi ihmisten muuttumista ja kehittymistä parempaan. Postauksen voitte lukea täältä! 

Mietittiin yksi kesäilta Senkun kanssa, että miten paljon ollaan muututtu jossain 10 vuodessa. Ollaan siis tunnettu Senkun kanssa ala-asteelta asti ja ollaan oltu parhaita kavereita. Vaikka meillä on ollut huonojakin hetkiä, ollaan aina ajauduttu takaisin yhteen. Päätin listata tähän postaukseen asioita, jotka on muuttuneet itsessäni. 

Image and video hosting by TinyPic

Mä en ole enää aamuihminen, musta on selkeästi kuoritunut jonkinlainen yöeläin. Rakastan nykyään valvoa ja yöllä seikkaileminen on ihanaa. Parhaat idiksetkin tulee silloin. Kaikki tuntuu niin erilaiselta yöllä, asioita ajattelee eri tavalla. Rakastan herätä 11 jälkeen ja syödä kunnon aamupalan todella hitaasti ja rauhassa. 

Mä en myöskään ole enää pitkiin aikoihin ollut se järjestystä rakastava överisiisti ihminen. Siivoan kyllä kämppäni, en vaan osaa pitää tärkeistä papereista niin hyvää huolta kuin ehkä pitäisi. Rakastan sitä, että asiat vaan on. Mutsi aina sanookin, että oon boheemi kaaoksen keskellä eläjä ja toistelee että mun pitää ostaa kansioita papereille. Joojoo :D  

Image and video hosting by TinyPic
En enää vihaa lihaa. Rakastan syödä isoja grillipihvejä ja muutenkin vähän kaikkea. Olin pienenä maailman nirsoin ruoan suhteen. Kunnon safka on ihanaa ja tykkään kokeille erilaisia juttuja. Kokeilin syksyllä pari kuukautta elää kasvissafkalla, joka oli tosi avartava kokemus. Suosittelen.

Tosi harva uskoo, että olin ala- ja yläasteella hiljainen ja ujo. Olin vähän omissa maailmoissa elävä, enkä höpöttänyt tunneilla hirveästi. Tykkäsin syventyä omiin ajatuksiini ja kuviksen tunneilla keskittyä töiden tekemiseen ilman häiritsevää hölinää. Nykyään oon enemmän kiinnostunut tutustumaan uusiin ihmisiin ja mun nauru on tosi äänekäs :D En ole enää niin hiljainen ja sisäänpäinsuuntautunut kuin nuorempana.

Onhan niitä vaikka mitä muitakin asioita. 
Ja paljon sellaisia piirteitä, jotka pysyvät. 

Image and video hosting by TinyPic

4 kommenttia:

  1. Ihana postaus! Tykkään sinun blogin kuvista tosi paljon niin oli pakko liittyä lukijaksi!

    http://jessicahogsten.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ihana kuulla, tervetuloa lukijaksi :) <3

      Poista
  2. Mä oon miettiny tätä samaa asiaa. Luonteeltani en ole kauheasti muuttunut mutta lapsen myötä tottakai olen rauhoittunut. Ruuan suhteen kaikki on mennyt ylös alas. Nykyään syön vaikka mitä mihin en olisi edes koskenut haarukalla kymmenen vuotta sitten. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se menee vähän elämäntilanteen mukaan, ihmiset muuttuu. Mun mielestä se on ihan hyvä asia :)

      Poista

Kiitoksia kommentista <3